​

 

Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn rakenne: valmistautuminen, sessio ja integraatio

​

Holotrooppisessa Hengitystyöskentelyssä turvallisuus on hyvin tärkeällä sijalla. Tämän vuoksi työpajojen rakenne on aina kolmiosainen, jokaisen osan ollessa kokonaisuuden kannalta yhtä tärkeä: valmistautuminen, sessio ja integraatio. Holotrooppista Hengitystyöskentelyä tehdään tavallisesti ryhmä-työpajoissa, mutta yksilölliset sessiot ovat myös mahdollisia. Holotrooppista Hengitystyöskentelyä ei tule tehdä turvallisuussyistä yksin tai ilman koulutettua fasilitoijaa.

 

Valmistautuminen on monitasoinen vaihe, mikä voidaan jakaa sisäisiin (set) ja ulkoisiin (setting) tekijöihin. Tavallisesti valmistautuminen alkaa siitä hetkestä, jolloin henkilö päättää tulla työpajaan. Hän käy läpi motiivejaan, työpajaan liittyviä pelkoja ja toiveita, aloittaen näin sisäisen valmistautumisen. Terveystietolomakkeen täyttämisellä ja haastattelulla fasilitoijan kanssa voidaan kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä, ilmaista ajatuksia ja saada henkilökohtainen yhteys fasilitoijaan. Työpajan ensimmäinen osa keskittyy valmistautumiseen. Siinä käydään läpi sessioiden käytännöt sekä oleellista tietoa holotrooppisista tajunnantiloista ja niissä esiintyvistä kokemuksista. Hyödynnämme valmistautumisessa usein myös muita kokemuksellisia menetelmiä, kuten taidetta, meditaatiota tai liikettä, joiden kautta saamme vahvemman yhteyden itseemme ja sisällämme tapahtuviin prosesseihin. Turvan ja luottamuksen tunteet ovat keskeisessä osassa tämänkaltaisessa työskentelyssä, ja ne kehittyvät usein vahvoiksi kokiessamme holotrooppisia tajunnantiloja muiden ihmisten kanssa turvallisessa ympäristössä. Fasilitoijat huolehtivat, että ulkoiset puitteet ovat mahdollisimman turvalliset fyysisellä, emotionaalisella, psykologisella ja henkisellä tasolla.

 

Sessiot toteutetaan pareittain, jossa yhden session aikana ollaan joko hengittäjän tai sitterin (sit: istua) rooleissa. Noin kolmituntisen session aikana hengittäjä makaa patjalla silmät suljettuna tai peitettynä ja häntä neuvotaan suuntaamaan täysi huomio sisäiseen maailmaan. Session alussa on lyhyt rentoutus, joka auttaa rauhoittamaan mieltä ja saamaan yhteyden omaan kehoon. Tämän jälkeen hengittäjiä kannustetaan hengittämään hieman syvemmin ja nopeammin kuin tavallisesti, ilman taukoa hengitysten välissä. Hengitystyylin suhteen teknisesti oikea suoritus ei ole niin tärkeää - eri ihmiset tekevät sen eri tavoin ja session aikana hengitystapa voi ja saa vaihdella vapaasti - hengitystyyli on enemmänkin apuna sisäisen prosessin käynnistämisessä ja sen syventämisessä, johon voi aina halutessaan palata. Koko session ajan soi Holotrooppiseen Hengitystyöskentelyyn suunniteltu musiikkivalikoima, joka helpottaa holotrooppisiin tajunnantiloihin pääsyä ja sisäisen matkan etenemistä.

 

Sessioiden yleisenä strategiana on seurata sitä, mitä hetkessä tapahtuu spontaanisti ja antaa sille täysi ilmaisu. Tämä mahdollistaa irtipäästämisen rationaalisesta mielestä ja antautumisen sisäiselle parantavalle viisaudelle. Yleisesti ottaen kaikille kokemuksille ja ilmauksille annetaan tilaa, ja fasilitoijat kannustavat hengittäjiä pysymään kokemuksensa kanssa ja syventämään sitä, mitä hetkessä tapahtuu. Tämä voi johtaa mitä moninaisimpiin kokemuksiin ja ilmaisuihin, kuten voimakkaisiin tunteellisiin purkauksiin; haluun laulaa, nauraa, itkeä tai huutaa; monenlaisiin kehollisiin tuntemuksiin ja muistoihin; keholliseen ilmaisuun kuten tärinään, heilumiseen, vääntyilyyn tai spontaaneihin jooga-asanoihin; mielessä koettaviin muistoihin, visioihin tai oivalluksiin; syntymän ja kohtuajan kokemuksiin; kuoleman ja uudelleensyntymän kokemuksiin; ylisukupolvisiin, karmisiin tai edellisten elämien muistoihin; matkoihin arkkityyppisiin maailmoihin; henkien, eläinoppaiden tai jumaluuksien kohtaamisiin; tai mihin tahansa muuhun kokemukseen. Kokemusten sisältö on tavallisesti hyvin yksilöllinen ja merkityksellinen hengittäjälle. Fasilitoijat tai sitterit eivät ohjaa hengittäjän prosessia, vaan hengittäjä päättää itse alusta loppuun miten käyttää aikansa patjalla. Fasilitoijat pysäyttävät prosessin vain turvallisuussyistä; jos on riskinä, että hengittäjä voi satuttaa itseään, muita henkilöitä tai rikkoa tilaa ja tavaroita. Tällaisessa tilanteessa pyritään löytämään turvallisempi tapa ilmaista sisäistä prosessia.

 

Sitterin tehtävä on yksinkertainen: olla läsnä hengittäjälle ja auttaa perusasioissa, kuten viltin, tyynyn, nenäliinan tai veden antamisessa tai hengittäjän auttamisessa vessaan. Sitterinä oleminen on usein arvokas ja hyvin vaikuttava kokemus. On tärkeää, että sitter ei keskeytä tai ohjaa hengittäjän prosessia. Sama pitää paikkansa fasilitoijien kohdalla, jotka ovat valmiina auttamaan tarpeen vaatiessa. Tällä tavoin sitterit ja fasilitoijat voivat tehdä tilan niin turvalliseksi, että hengittäjä voi omin ehdoin antautua täysin omalle prosessilleen. Hengittäjä voi missä tilanteessa tahansa pyytää sitteriltä tai fasilitojalta empaattista kosketusta tai läheisyyttä, sillä aito ihmiskontakti voi monesti antaa tarvittavan turvan tunteen tai olla itsessään hyvin parantavaa. Fasilitoijaa voi pyytää avuksi myös mistä tahansa muusta syystä. Tarvittaessa fasilitoijat voivat tehdä yksinkertaista kehotyöskentelyä, joka auttaa usein prosessia etenemään haastavammissa tai jumiintuneissa tilanteissa. Session lopussa fasilitoijat tarkastavat, että hengittäjä on tullut takaisin holotrooppisista tajunnantiloista ja että prosessi on tullut hyvään päätökseen. Jos näin ei ole, fasilitoijat voivat auttaa prosessia kohti parempaa lopputulemaa.

 

Integraation merkitystä ei voi painottaa liiaksi. Se tarkoittaa taitoa liittää session sisältö omaan elämään ja arkeen merkityksellisellä ja käytännöllisellä tavalla. Heti session jälkeen hengittäjää kannustetaan piirtämään mandala, joka tarkoittaa tyhjälle paperille piirtämistä tai maalaamista ilman taiteellisia päämääriä. Mandalat auttavat usein integraatiossa toimien sanattomana ilmaisumuotona ja konkreettisena muistona, joka voi tuoda uusia oivalluksia viikkojenkin jälkeen. Kokemuksia sanallistetaan puhepiirissä, jossa jokaisella on mahdollisuus kertoa kokemuksestaan ilman muiden antamia tulkintoja. Työpajoissa voidaan käyttää myös muita integraatiokeinoja, kuten kollaasien tekemistä, tanssimista, kirjoittamista tai äänirentoutusta. Työpajan lopussa annetaan vinkkejä siihen, miten integraatiota on hyvä jatkaa omassa arjessa.

​

 

Laajennettu viitekehys ihmiskokemuksille

​

Uniikki osa Holotrooppista Hengitystyöskentelyä on sen ohessa käytetty laajennettu viitekehys ihmispsyykelle. Stan Grof muodosti sen tuhansien LSD-terapia sessioiden pohjalta yhdistäen siihen löytöjä tietoisuudentutkimuksesta, antropologiasta, syvyyspsykologian suuntauksista, transpersoonallisesta psykologiasta, erilaisista henkisistä järjestelmistä ja mystisistä traditioista, kattaen melko lailla koko ihmiskokemuksen spektrin kaikessa laajuudessaan. Tämä viitekehys käydään tarpeellisin osin läpi työpajan valmistautumisvaiheessa, sillä se on hyödyllinen työkalu epätavallisissa tajunnantiloissa navigointiin ja niiden ymmärtämiseen. Yksityiskohtaisempaa tietoa siitä on mahdollista lukea Grofin julkaisemista teoksista tai luennoista. Tärkeä osa viitekehystä kuvaa holotrooppisissa tajunnantiloissa esiintyviä kokemuksia, jotka jakautuvat neljään pääkategoriaan: sensomotoriseen, biograafiseen, perinataaliseen ja transpersoonalliseen.

 

Tärkeä osa sisäisestä työskentelystä tapahtuu biografisella alueella - jolla tarkoitetaan elämäämme syntymän jälkeisestä ajasta tähän hetkeen - johon useat holotrooppiset kokemukset liittyvät esimerkiksi erilaisten muistojen, oivallusten tai symbolien kautta. Laajennettu viitekehys tuo kuitenkin esiin sen, että alitajunnassamme on tätäkin syvempiä kerrostumia, jotka voivat vaikuttaa jokapäiväiseen olemiseemme ja joihin on mahdollista saada kokemusperäinen yhteys. Perinataalinen alue tarkoittaa kokemuksia, jotka liittyvät hedelmöittymiseen, aikaan kohdussa, syntymätraumaan ja hetkiin syntymän jälkeen. Myös kuoleman ja uudelleensyntymän kokemukset liittyvät perinataaliseen alueeseen ja koettuna ne, kuten monet muutkin perinataaliset kokemukset, voivat olla hyvin dramaattisia mutta lopulta todella parantavia. Transpersoonallinen alue liittyy tavallisen persoonamme ylittäviin kokemuksiin, jotka kumpuavat kollektiivisesta alitajunnasta tai arkkityyppisestä maailmasta. Se kattaa valtavan määrän erityylisiä kokemuksia, kuten kokemuksia oman sukulinjan traumoista tai edellisistä elämistä, kohtaamisia erilaisten entiteettien, henkioppaiden ja jumaluuksien kanssa sekä erilaisia ykseys- ja identifikaatiokokemuksia. Transpersoonalliset kokemukset ovat usein hyvin parantavia ja maailmankuvaa avartavia.

 

​

Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn historia

​

Stan ja Christina Grof kehittivät Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn 1970-luvun alussa vaihtoehdoksi psykedeeliterapialle. Stan Grof on psykiatri, joka teki uraauurtavaa tieteellistä tutkimusta psykedeelien parissa vuosien 1955 ja 1973 välissä Tsekkoslovakiassa ja USA:ssa. Hän on ollut kehittämässä myös psykolyyttistä ja psykedeelistä terapiaa, fasilitoiden yli 4000 LSD-sessiota tieteellisessä kontekstissa, ollen yksi kokeneimmista psykedeelitutkijoista ja -terapeuteista.

 

1970-luvulla psykedeelitutkimus ja -terapia kiellettiin psykedeelien tullessa laittomiksi lähes maailmanlaajuisesti. Tämä ajoi Grofin etsimään vastaavanlaista hoitomuotoa vaimonsa Christinan kanssa, sillä näyttö psykedeeliterapiasta oli ollut lupaavaa. Hiljalleen palaset loksahtivat paikoilleen Holotrooppisen Hengitystyöskentelyn syntyessä Kaliforniassa Esalen instituutissa vuonna 1976, jota on tehty samalla tavalla siitä lähtien tähän päivään saakka. Grofin mukaan Holotrooppisessa Hengitystyöskentelyssä koetut kokemukset ja saavutetut terapeuttiset tulokset rinnastuvat syvyydeltään psykedeeliterapiaan, näkökannan vain vahvistuessa vuosikymmenten aikana.

 

Holotrooppinen Hengitystyöskentely on kasvanut maailmanlaajuiseksi liikkeeksi yli tuhannen fasilitoijan voimin. Grof Transpersonal Training (GTT) järjestää fasilitoijien koulutusmoduuleja USA:ssa, Euroopassa, Venäjällä, Australiassa ja Aasiassa. Association for Holotropic Breathwork International (AHBI) on maailmanlaajuinen organisaatio, European Association for Holotropic Breathwork toimii Euroopassa ja ympäri maailmaa on runsaasti paikallisempia yhdistyksiä. Tämä syvällinen ja tehokas menetelmä on myös rantautunut Suomeen, joten voimme ylpeänä esittää Holotropic Breathwork Finland ry:n, joka järjestää työpajoja ja tukee Pohjoismaista holotrooppista yhteisöä.